25. matkapäivä

Ajeltiin Osmon kanssa Sapsojärveltä Sotkamon torille kahville. Ketjuöljy loppui muuten jo Rovaniemellä ja paikallisesta urheilukaupasta löysin täydennystä. Aurinkokelissä ajelin VT 6:ta kohti Nurmesta. Selvästi pohjois-karjalainen luonto näytti rehevämmältä, kuin pari päivää sitten Pohjois-pohjanmalla tai Kainuussa. Kutostien piennar oli olematon, mutta aluksi jopa hiljainen liikenne eivät pyöräilijää häirinneet. Ennen Valtimoa poikkesin Etappi-nimiseen maaseutumatkailuyritykseen. Hyvät kahvit, kannati poiketa, vaikka tie ei houkutellut. Laskettelin Nurmekseen ja otin huoneen vanhasta, perinteikkäästä hotellista saunalla ja aamupalalla. Helpohko päiväannos: 98 km ja Mäntyharjusta 2112 km. Kyllä USA:lainen saunoja ihmetteli suomalaista nojapyöräilijää! Huomenna jotakin tietä pitkin Riistavedelle.http://www.nojapyorafoorumi.fi/index.php

24. matkapäivä

Eilen Puolangalta lähdettiin aamukahville Shellin baariin, Vesa jatkoi matkaansa Taivalkoskelle ja minä käänsin pyöräni kohti Kajaania. Nousut tuntuivat, mutta laskut saattoivat olla jopa 3 kilometriä. Vauhti oli monesti yli 50 km/t. Kainuulaista maisemaa hallitsi Huovismainen sini, näkymät vaaroilta olivat "hötöjä". Tie oli hyväkuntoinen ja liikenne kohtuullista. Huomiota täällä kainuussa herätti valokaapelin hautaaminen tien varteen lähes joka pitäjässä. Laajat ovat kohta kaistat. Oikaisin Jormuan kylältä suoraan Vuokatin kautta Sotkamoon. Eilinen isäntäni, Osmo tuli vastaan ja niin keräiltiin kunnon saunavastatarpeet, Sapsojärven rannassa sauna oli lämpenemässä. Hienon illallisen jälkeen majoituin rantasaunaan ja nukuin kuin valtiovieras! Eilinen ajomatka Puolangalta teki 123 km ja yhteensä 2014 km. Tänään jatkankin Nurmekseen.

23. matkapäivä

Hotelliaamiaisen jälkeen olin ajoissa Kuusamoon menevällä tiellä. Myötäiseen ja vasten aurinkoa ajelin, kunnes käännyin tielle nro 78 ja suuntana siis Puolanka. Nyt varsinaisen suoalueet olivat jääneet taakse ja tie seurasi kainuulaista vaaramaisemaa. Loivia, pitkiä nousuja seurasi silloin tällöin vielä pitempiä laskuja ja vauhti nousi helposti lähelle 50 km/t. Ylitin pari kertaa Iijoen, aamulla Pudasjärvellä ja toistamiseen Ervastin kohdalla. Ja jos tarkkoja ollaan, niin toisena juhannuspäivänä ensimmäisen kerran Iissä. Palvelut olivat vähissä. Pari kymmentä kilometriä ennen Puolankaa, tievarressa on Askan kylä, sodankyläläisen kylän kaima. Ja niin löytyi Askasta kesäkahvila. Tälläisia taukopaikkoja pyöräilijä kaipaa! Ajoin suoraan Puolangan leirintäalueelle ja sain pikkumökin. Vähissä ovat olleet pyörämatkailijat tämän reissun aikana. 1800 km matkalla olen tavannut vain muutaman ulkolaisen pyöräilijän. Jopa sattui; kuusankoskelainen ja mäntyharjulainen pyöräilijä yöpyivät vierekkäisissä mökeissä. Vesa ajaa kohti pohjoista ja minä taas etelään. Tämän aurinkoisen pyöräilypäivän saldo: 88 km ja yhteensä Mäntyharjusta 1891 km. Huomenna ajelen Sotkamoon Osmon mökille, reitti selviää ajaessa?

22. matkapäivä

Nyt lähdin sateisen aamun jälkeen varustautuneena, keltainen pyöräilypuku päällä. Ranuan keskustassa poikkesin aamukahville ja suuntasin Pudasjärvelle. Ei aikaakaan, kun Drymax-vaatteessa alkoi olla sisältä märät "seinät". Vaihdoin kuiviin kesäkamppeisiin ja sandaaleihin. Nyt kulki hyvin! Ranuan eteläpuolella oli samanlaista suomaisemaa kuin eilenkin. Reitti maastollisesti keveni, koska suojängän jälkeen oli pieni kangasmaa ja taas suota. Ihanteellinen marjastajan maisema: Hillaa, mustikkaa, hillaa, mustikkaa, jos on? Suopursun kukinta tuoksui hyvin tielle. Jossain vaiheessa sivutuuli tuntui jo "vaarallisen" voimakkaalta, oli täysi työ pitää pitkä pyöräyhdistelmä hanskassa! Liikenne oli kohtuullista, lomalaisia ja paikallisia henkilöautoilijoita. Raskas liikenne oli vähäistä. Lämminneen sään seurauksena pyöri ympärilläni juuri tuota poroja kiusaavaa "räkkää", paarmoja. Siksi kova "sotkeminen" oli tuo reilu 70 km, etten kuntakeskukseen päästyäni ajatellutkaan palaavani ainaskin 5 km taaksepäin leirintäalueelle. Löysin kylän ainoan hotellin, sain huoneen, saunan ja huomisen aamupalan. Nyt näyttää muuttuvan ilmasto, poutaa tiedossa. Tämän päivän panos 76 km ja yheensä 1803 km. Huomenna Puolangalle yli sata!

21. matkapäivä

Sateeseen piti lähteä polkemaan aamupalan jälkeen. Poljin pyörääni Kemijoen vartta alajuoksulle päin. Pelkkää alamäkeä ajaminen ei ollut. Tiehän oli tehty suuremmin maastoa leikkaamatta. Joskus tie seurasi hiljaa virtaavaa jokea läheltä ja oli melkein vaaterissa. Tarkoituksena oli käydä katsomassa Pirttikosken voimalaa, joka on rakennettu 1956-1959 ja siitä on tullut pisin  tunnelivoimala Suomessa. Soitin voimalaitokselta sen rakentajalle, joka istui Vihantasalmen baarissa Mäntyharjussa. Iso rutistus noihin 50-luvun aikoihin. Voimalan sähkön tuotto vastaa reilun 27000 sähkölämmitteisen omakotitalon (150 neliömetriä) vuotuista sähkön tarvetta. Kun käännyin Rovaniemi-Kuusamo tieltä Ranualle, muuttui maisema. Tie kuljetti minua halki aavojen soiden. Tälle vuodelle ennustetaan viikon pakkasöiden takia huonoa hillasatoa? Ajelin Ranuan keskustan ohi kunnan omaistamalle leirintäalueelle ja ostin mökin ja saunavuoron. Kuivasin pienessä mökkerössä vaatteeni. Ilta-aurinko valaisi järven vielä yhdentoista aikaan. Tänään ajoin sateessa 109 km ja sade huuhtoi 4230 kcal. Yhteensä Mäntyharjusta tekee 1727 km. Huomenna taas sateessa Pudasjärvelle?

20. matkapäivä

Kuvassa yksi Kemijärven Papatuspäivien äänen antaja, raahelainen Zetor-traktori.
Kemijärven Lohelan matkailukeskuksessa yövyttyäni suuntasin Ranualle menevälle Luusuantielle. Nyt oli sitten tuuli kääntynyt vastustamaan polkemistani. Jo heti kohta kaupunkitaajamasta poistuttuani panin merkille sen, että nyt alkaa raskas osuus. Kaikki mäen "tenttut" olivat hankalasti poljettavia, ylämäkiin sammui vauhti, jonka edellinen alamäki antoi. Sellaista tunnetta, että tuo mäki menee vain "heittämällä" ei tullut kertaakaan. Liikenne tiellä nro 944 oli kohtuu hiljaista, muutamia henkilöautoja, mutta melkein jatkuvaa keltaista viivaa. Nyt pääsin jo napapiirin eteläpuolelle ja vajaan 30 km päässä Kemijärven keskustasta on Luusuan kylä, jonne jo eilen olin aikonut, mutta oikein tein, etten lähtenyt 120 km ajon jälkeen tälle osuudelle. Tämä taival oli varmasti rankin, mihin olen 3 viikon aikana joutunut. Ajoin Matkatupa-nimisen mökki/campingmajoittajan pihaan. Aavistin iltapäiväksi sadetta ja niin kävikin. Kuluttelin aikaa katselemalla  EM-kisoja ja kuuntelemalla ihmisten juttuja. Takapihalla on kesäteatteri ja pari näytöstä tänäänkin, en saanut itseäni kulttuuririentoon osallistumaan. Asun vaatimattomassa mökissä, tilasin aamupalan ja huomenna se 100 km Ranualle! Tänään ajoin vain 27 km, joka entisiin lisättynä tekee 1618 km. 

19. matkapäivä

 

Sateisten lepopäivien jälkeen aamu oli kuulakas ja aurinkoinen. Kuulakas kuvaa parhaiten lämpötilaa: 5 astetta, mutta tästä alkaa kesä. Pääsin ajamaan Sattanen-Sodankylä välistä, uutta (pari vuotta vanhaa) hyvin rakennettua pyörätietä. Tämä uusi tienpätkä oli 10 km. Sodankylä oli siis pohjoisin asunto-ja työpaikka 1970-luvun lopulla. Nyt poikkesin Sodankylän vanhalle kirkolle ja lähdin vitostielle, jonka alkupäässä, noin 700 km etelämpänä on koti ja maali! Ajan tätä valtaväylää vain Kemijärvelle. Jo kotisohvalla mietin, miten selvitän esimerkiksi Hirveänkurun, noin 10 km Sodankylästä. Alamäessä vauhti nousi polkematta yli 60 km/t ja eikösvaan heittämällä seuraava mäki ylös. Taisin kuitenkin parissa jyrkässä nousussa kävellä pyöräni vierellä, tekee muuten hyvää polkea maata! Tämä 5 tien loppuosa (tiehän alkaa etelästä) on helppoa ajettavaa tasaisia jänkiä seuraten. Hilla kukki vasta. Pieni vesilintupoikue hoiperteli yli tien. Nojapyörä lienee helpommin havaittava? Pelkosenniemeltä löytyi onneksi huoltoaseman kahvila, sain tauon 100 km taipaleen puoleen väliin. 7 tunnin työpäivän jälkeen olin Kemijärvellä. Illaksi samaan majapaikkaan saapui eripuolilta Suomea äänekkäitä matkaajia, Zetorien kokoontuminen 5.:lle Kemijärven Papatuspäiville. Menen aamupallalle Zetor-kuskien kanssa. Tämän päivän pyöräily poltti 4096 kcal ja oli 121 km ja Mäntyharjusta 1591 km. Huomenna Pirttikosken kautta Ranualle, pitkä taival?